Nuorisoala ry:n omistama Allianssin nuorisovaihto (virallisesti Allianssin Kehittämispalvelut Oy) siirtyy Suomen Nuorisoseurojen omistukseen 31.12.2026. Suomen Nuorisoseurat on kasvatus- ja harrastusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Sopimuksen myötä yhtiön koko toiminta henkilöstöineen siirtyy uudelle omistajalle. Omistajavaihdoksen myötä myös yhtiön nimi vaihtuu kevään 2027 aikana.
Allianssin Kehittämispalvelut Oy on edistänyt nuorten kansainvälistä kanssakäymistä ja järjestänyt nuorille kansainvälisyyskasvatusta muun muassa järjestämällä heille erilaisia nuorisovaihtoja ulkomailla vuodesta 1993 lähtien. Omistusjärjestelyllä halutaan turvata toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen sellaisen omistajan yhteydessä, jolle kansainvälinen nuorisovaihto on strategisesti tärkeä osa toimintaa.
Nuorisoala ry:lle ratkaisu mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen yhdistyksen ydintehtäviin: nuorisoalan edunvalvontaan, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen päätöksenteossa, nuorisoalan ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamisen ja yhteistyön vahvistamiseen sekä koko nuorisoalan toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämiseen.
”Omistusjärjestely tukee molempien organisaatioiden mahdollisuuksia keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja samalla nuorisovaihtotoiminta saa uuden kodin organisaatiosta, jossa sen kehittäminen on strategisesti tärkeää. Olemme iloisia, että toiminnalle löytyi hyvä ja luonteva jatko”, sanoo Nuorisoala ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Allianssin Kehittämispalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Nette Rimpioja.
Suomen Nuorisoseuroissa järjestely nähdään mahdollisuutena vahvistaa sekä kansainvälistä nuorisotoimintaa että nuorille tarjottavia palveluita.
”Olen erittäin tyytyväinen syntyneeseen sopimukseen. Tämä on merkityksellinen lisä Nuorisoseurojen palveluihin, ja on hienoa päästä jatkamaan Nuorisovaihdon tärkeää toimintaa. Erityisen iloinen olen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan entistä enemmän kansainvälisiä kokemuksia sekä jäsenseurojemme nuorille että kaikille vaihdoista kiinnostuneille nuorille valtakunnallisesti. Toiminta sisältää myös muun muassa työssäoppimisohjelman opiskelijoille, jonka kautta yhteistyömme oppilaitosten kanssa vahvistuu entisestään”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen.
Lisätiedot
Nette Rimpioja Nuorisoala ry / Allianssin Kehittämispalvelut Oy nette.rimpioja@nuorisoala.fi
Sanna Airaksinen Suomen Nuorisoseurat ry sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi
”Osallistuin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Nuorten vaikuttajien tapaamiseen Mikkelissä Nuoriso-opisto Paukkulassa. Sain tuolla matkalla monta hyvää ystävää, uutta tietoa vaikuttamisesta ja ennen kaikkea intoa jatkaa toimintaa nuorisoseuroissa! Niiden lisäksi mieleeni jäi myös lupaus tulevana syksynä tapahtuvasta tapaamisesta Oulussa.
Pääsisimme olemaan osa Nuori Kulttuuri Talks -tapahtumaa, jonka teemana olisi kulttuuri- ja taideharrastaminen. Sain fasilitoijan roolin ja olin siitä innoissani, vaikka en vielä tuolloin tiennyt mitä se tarkoitti. Innostustani tosin heikensi se fakta, että en ollut kovinkaan taitava puhumaan, mutta tuskin sillä perinteisellä “en tiedä mitä sanoa” -tavalla. Sen sijaan olin ja olen yhä edelleen puhevian omaava. Eli toisin sanottuna puheen tuottaminen on minulle ajoittain hyvinkin haastavaa.
Viimeisimpien aiheeseen kuuluvien Teams-kokousten päätteeksi olin todella stressaantunut. Sain yöni nukuttua, mutta jännityksen määrä oli silti suuri.
Matkustamista, puheensorinaa ja hyvää fiilistä
Kuljimme matkan Ouluun junalla, tai pikemminkin junilla. Toinen porukka matkasi Itä-Suomen ja toinen Länsi-Suomen kautta. Muistan, kuinka vitsailimme siitä, että “ajamme junilla kilpaa Ouluun”. Kuulumisten vaihtaminen oli mukavaa ja ajoittain suorastaan hupaisaa. Junan käytävällä näkyi myös välillä kevyttä jumppaa tekeviä vaikuttajia, kun verryttelimme kehojamme.
Lopulta saavuimme Ouluun, jossa yövyimme Scandic Oulu Stationissa. Vapaa-ajalla kävimme porukalla paikallisessa kahvilassa ja yhteisellä päivällisellä nepalilaisessa ravintolassa. Nautimme maukasta ruokaa samalla, kun vaihdoimme ajatuksiamme liittyen vaikuttamiseen, tulevaisuuteen ja seuraavaan päivän tapahtumiin liittyen. Välillä pöydästä kuului jännitystä huomisesta ja toisinaan myös pidättelemätöntä naurua.
Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti nuorisokeskus Bysistä, jossa pidettäisiin Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut. Kävimme läpi meille sovitut roolit ja seuraavan päivän aikataulun. Kun lähdimme takaisin majoitukseemme, aurinko oli jo ehtinyt laskeutumaan rakennusten taakse ja silloin alkoi myös kuvien ottaminen. Oli upeaa nähdä Oulu syksyn ruskassa samaan aikaan, kun näimme kaupungin valojen syttyvän.
Lopulta ilta venyi vieläkin pidemmäksi UNO No mercy -korttipeliä pelatessa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut fiksumpaa nukkua kuin valvoa…
Nuorisokeskus Bysis toimi Talks -keskusteluiden paikkana.
Keskustelua, illanviettoa ja uupumusta
Seuraavana päivänä pääsimme nauttimaan hotellin aamupalasta ja sen jälkeen lähdimme takaisin Bysikselle. Siellä meitä odotti Ossi Valpio, joka kertoi meille historiaansa, vaikuttamistaan hiphop-kulttuurin parissa ja useita hyviä vinkkejä vaikuttavaan puhumiseen.
Lopulta koitti kauan ja kauhulla odotettu keskustelun fasilitointi ja kauppakeskus Valkean paneelikeskustelu. Minun Talks -keskusteluni aiheena oli taiteen ja kulttuurin monipuolinen vaaliminen. Teema koskettaa minua hyvin paljon monellakin tavalla, kuten sillä, että olen aina ollut kiinnostunut muiden kulttuurien taiteesta.
Kävimme keskustelussa läpi useita erilaisia asioita ja pienen alkukankeuden jälkeen juttu alkoi todellakin luistaa, jopa niin hyvin, että jouduin kiirehtimään todella paljon viimeisen aiheen kanssa. Aiheitamme olivat esimerkiksi: “Miten eri kulttuurien ymmärrystä voitaisiin laajentaa?” ja “Miten kulttuurikeskuksista; museoista, teatterista saataisiin nuorille lähestyttävämpiä?”
Keskustelun päätyttyä suuntasimme Valkeaan paneelikeskusteluun. Nyt, jos koskaan näin jännityksen myös muissa. Paneelissa keskustelimme aiheesta omien kokemusten, mielipiteiden ja faktojen kautta. Osallistuin keskusteluun useasti omien kokemusteni kautta ja samalla kerroin mitä olimme puhuneet Talks -keskustelussa. Saimme aikaiseksi loistavan keskustelun ja jälleen kerran aika uhkasi loppua huonolla hetkellä kesken. Kaikki meni siis lopulta hyvin ja kauhulla näiden asioiden odottaminen oli tosin lähes täysin turhaa. Fasilitointi ja paneelikeskustelu onnistuivat molemmat ilman suurempia ongelmia. Helpotus, ylpeys ja ilo todellakin kuvaavat varmasti paneelikeskustelun jälkeisiä tunnelmia.
Kauppakeskus Valkeassa pidettävä paneelikeskustelu onnistui jännityksestä huolimatta hyvin.
Yhteisessä purussa kävimme läpi päivän tapahtumia ja tulevia tapaamisia. Porukkamme oli uupunut, mutta iloinen. Kun saimme kaiken tärkeän hoidettua, meille jäi vielä paljon vapaata aikaa. Jotkut jäivät hengailemaan Bysikselle ja toiset lähtivät tutkimaan Oulua. Ilta kului onneksi melko nopeasti biljardia ja lisää UNO No Mercy-korttipeliä pelatessa.
Lopulta lähdimme kohti yöjunaa, joka veisi meidät takaisin etelään. Asemalla vallitsi väsymyksen ja uupumuksen, mutta samaan aikaan myös onnellisuuden ilmapiiri. Seuraavana aamuna heräsimme Tikkurilan asemalla, josta jatkoimme uneliaina matkaamme kotiin.
Muiden jäädessä pois omilla asemillaan, jäin hetkeksi yksin ja mietin, kuinka turhia pelkoni oikein olivatkaan. Puheeni onnistui ilman kummempia ongelmia. Siksi haluan, ettet anna pelon estää sinua tekemästä sitä mitä haluat tehdä. Minun pelkoni oli täysin turha, joten kenties sinunkin pelkosi on. Älä pelkää elämää! Juna pysähtyi lopulta Pieksämäellä ja kun astuin ulos junasta, muistan ajatelleeni ”Olipahan tämä seikkailu!””
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Vuonna 2027 palkitaan ensimmäistä kertaa Vuoden tapahtuma. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisten nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toteuttavat nuorisoseuratoiminnan arvoja omalla innostavalla tavallaan.
Vuoden tapahtuma voi olla suuri tai pieni, uusi tai jo pitkään järjestetty. Se voi olla esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, kylä-, perhe- tai nuorten tapahtuma, juhla, festivaali, tempaus tai aivan uudenlainen tai omalaatuinen tapahtumakonsepti. Olennaista ei ole tapahtuman koko, vaan sen merkitys osallistujille, yhteisölle ja nuorisoseuratoiminnalle.
Ehdota palkittavia 8.11. mennessä
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2026.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2027 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaaja palkitaan tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2026 oli Vehmasmäen Nuorisoseura.
Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuoden teatteriteon ja Vuoden tapahtuman palkitsemisen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.
Listaus edellisvuosien tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta.
Joukko nuoria nuorisoseuralaisia on ideoinut osana Harrastamisylpeys -kampanjaa harrastamisen oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle harrastajalle. Oikeudet julistavat kaikkien harrastusten yhdenvertaisuutta ja muistuttavat, että jokaisella harrastuksella on oikeus tulla kunnioitetuksi.
Jokaisella on oikeus kokea harrastusylpeyttä
Harrastysylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Harrastit sitten yksin tai ryhmässä, kerran viikossa tai kerran vuodessa, tavoitteellisesti tai vain huvin vuoksi, sinulla on oikeus olla ylpeä omasta jutustasi.
Jokaisella on oikeus omanlaiseensa harrastukseen
Kaikki harrastukset ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Yhtä oikeaa harrastusta ei ole olemassa, joten valitse se, mikä sopii parhaiten juuri tähän hetkeen.
Jokaisella on oikeus tulla laadukkaasti ohjatuksi
Hyvä ohjaaja huomaa muutakin kuin sen, miten taitava olet.
Hyvä ohjaaja auttaa oppimaan, kannustaa yrittämään uudelleen ja tekee tilaa erilaisille harrastajille. Jokainen ansaitsee ohjaajan, joka tekee harrastuksesta entistäkin paremman.
Jokaisella on oikeus edulliseen harrastamiseen
Harrastuksen ei pitäisi olla luksustuote. Jos harrastaminen maksaa liikaa, moni lapsi ja nuori jää tärkeiden kokemusten ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että on myös edullisia tai täysin maksuttomia harrastuksia, joiden pariin on helppo tulla.
Jokaisella on oikeus päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia
Harrastuksen ei tarvitse löytyä ensimmäisellä kerralla. Saa innostua, kyllästyä ja vaihtaa lajia. Saa kokeilla jotain ihan hassua ja todeta, ettei se ollutkaan oma juttu (tai että se todellakin oli oma juttu).
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti harrastajana
Harrastaessa ei pitäisi joutua miettimään, kelpaanko porukkaan tai onko oma harrastus huonompi, kuin toisten. Jokainen harrastaja ja harrastus on yhtä tärkeä. Ei ole väliä pelaatko videopelejä, ompeletko kansallispukuja, käytkö kuntosalilla tai retkeiletkö. Kaikilla on oikeus olla ylpeä omasta harrastuksestaan ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti.
Nuorten vaikuttajien ryhmä matkasi kesäkuun alussa Inariin tavoitteenaan tutustua vaikuttavaan luontoon. Matkalla pohdittiin mm. miten luonto vaikuttaa meihin ja mitä on vaikuttava luonto. Nuori vaikuttaja Jasper Hellberg kertoo reissusta:
”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että päätyisin Lapin tunturin päälle, kun aloitin toimintani Suomen Nuorisoseuroissa. Otin ensimmäiset askeleeni nuorisotoimintaan Nuorisoseurojen Dynamo -hankkeessa. Tuo kyseinen hanke toimi kuin lumipalloefekti; halusin jatkuvasti olla enemmän osa nuorisotoimintaa. Lopulta päädyin mukaan Nuoret vaikuttajat -hankkeeseen useamman eri mutkan kautta.
Nuoret vaikuttajat olivat jo ehtineet tavata useamman kerran, joten liityin mukaan lähes kokonaan tyhjin käsin. Tapasin ryhmän ensimmäisen kerran vuoden 2026 maaliskuussa Mikkelin Nuoriso-opisto Paukkulassa. Tuo matka oli minulle alkuun todella jännittävä. Tunsin oloni peuraksi ajovaloissa, kun saavuin Paukkulaan mutta ei onneksi kulunut kauaakaan, kun olin jo osa porukkaa. Seuraava tapaamisemme tapahtuisi Inarissa ja tuo kyseinen matka oli todellakin todella suuri seikkailu!
Retkeilyvarusteita ja suklaata
Inarin matkaan valmistautuminen alkoi jo kauan ennen varsinaista matkaa. Kävimme mielessämme läpi mitä tuleva matka pitäisi sisällään. Pelon ja innokkuuden sekaisilla tunteilla valmistauduimme tuota matkaa varten. Onneksi yhteiset etätapaamisemme helpottivat jännitystä. Henkisen valmistautumisen lisäksi meidän piti hankkia tarvittava varustus tuota matkaa varten: retkeilytarvikkeita, tarvittava vaatetus ja tottakai suuri määrä suklaata.
Pitkään ja rankkaan, mutta ennen kaikkea hauskaan seikkailuun lähdimme yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti matkaan Etelä-Suomesta ja eteni aina Inariin asti. Pysähdyimme aina silloin tällöin ottamaan kyytiin lisää porukkamme jäseniä ja välillä pysähdyimme nauttimaan tauoista. Itse astuin bussin kyytiin Jyväskylässä. Ilo oli suuri, kun näin vanhoja tuttuja Mikkelistä ja samalla uusien tuttavuuksien tapaaminen oli hauskaa ja mukavaa.
Bussimatka pysähtyi Ouluun Kellon nuorisoseurantalolle. Yövyimme rakennuksen lattialla, mikä oli ajoittain hieman kivuliasta, mutta ennen kaikkea yhteisöllistä. Nautimme talolla aamu- ja iltapalan. Aamulla matka jatkui ja saimme kuulla lisää tietoa Lapista ja onnistuimme näkemään useita poroja. Muutaman kerran poroja hyppäsi kävelemään ja juoksemaan tielle ja ne hetket olivat jännittäviä meille, mutta varmasti myös kuskille. Lopulta pääsimme nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulisimme majoittumaan tulevat päivät.
Sisun voimalla tunturin laelle
Seikkailun ylivoimainen kohokohta oli retki Otsamotunturin huipulle. Ajoimme bussilla luontopolun luokse ja siitä me sitten lähdimme matkaan. Tuon luontopolun alussa kuljimme suuren riippusillan yli, minkä alla kulki voimakas virtaus. Tuo tilanne oli kuin lupaus siitä kuinka mahtava luonto meitä odottikaan. Pysähdyksiä tapahtui useasti, kun jäimme ihastelemaan maisemia ja luontoa, eikä kuvien ottamisesta voinut välttyä. Lopulta pääsimme lähemmäs tuntureita. Suoranainen järkytys oli suuri, kun näimme mitä meillä oli vastassamme: polku sisälsi useita jyrkkiä nousuja ja muutaman saman tason alamäen. Luonto todellakin näytti voimansa nyt.
Riippusillan alla virtaava koski oli upea aloitus Otsamon kiipeämiselle.
Emme kuitenkaan suostuneet luovuttamaan. Jatkoimme huipulle asti yhdessä sisun ja jääräpäisyyden voimalla. Uskallan väittää, ettei kukaan ole ollut niin ylpeä itsestään kuin silloin, kun saavutimme Otsamon huipun. Tuota tunnetta korosti sanoinkuvaamattoman upeat maisemat. Viimeistään tuolla hetkellä opimme kuinka upeaa Suomen luonto oikein onkaan. Nautimme Otsamon huipulla retkikeittimillä tehdyn ruoan ja voin sanoa, että ruoka ei ole hetkeen maistunut yhtä hyvältä. Ruoan nauttimisen jälkeen lähdimme paluumatkalle takaisin Vasatokkaan.
Otsamon huipulta kantautui upeat maisemat.
Väsymys ja univaje painosti meitä, mutta se ei estänyt illanviettoa. Nauru ja hilpeys olivat läsnä, kun nautimme toistemme seurasta. Illoista nautittiin sisällä ja ulkona. Sisällä nautittiin korttipeleistä ja ulkona ihasteltiin keskiyöhön asti taivaalla ollutta aurinkoa.
Eipä aikaakaan, kun oli aika palata takaisin kohti kotia. Sanomatta jäi lukemattomasti asioita, kuten asiat jotka opimme, lukuisat eri kommellukset ja melankoliaa ja puhdasta onnellisuutta pursuavat hetket. Toivon, että jokainen pystyisi kokemaan samanlaisen onnellisuuden kuin se, mitä itse koin tuon seikkailun aikana. Tuo seikkailu oli elämäni yksi rankimmista, mutta samaan aikaan parhaista kokemuksistani koskaan; en muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tuolla seikkailulla. Se on jokaisen oikeus olla onnellinen ja siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen turvallisen porukan, jossa jokainen voi olla onnellinen.”
Nuoret vaikuttajat on Erasmus+ -osallistumishanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat. Nuoret vaikuttajat on valtakunnallinen hanke, jossa nuoret kokoontuvat eri puolille Suomea. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Hanke toimii kausittain ja tämän kauden teemoina ovat kulttuurilla, tapahtumilla ja yrittämisellä vaikuttaminen. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamista, opettaa vaikuttamisesta ja antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden nuorten kanssa.
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä.
Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle.
Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea.
Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty
Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26
Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä.
Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27
Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla.
Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28
Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan.
Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29
Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan.
Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30
Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa.
Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.
Nuorten tulevaisuususko ei ole yksittäinen ilmiö, vaan koko yhteiskunnan tilaa heijastava mittari. Kun nuoret kokevat epävarmuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta, se kertoo siitä, että rakenteet ympärillä eivät enää kanna.
Mutta samalla se kertoo myös mahdollisuudesta: mahdollisuudesta rakentaa jotain parempaa. Tässä työssä oppilaitoksilla ja nuorisojärjestöillä on ratkaiseva rooli.
Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat ovat tällaisia toimijoita. Emme ole vain organisaatioita, vaan olemme yhteisöjä, joissa nuoret voivat kasvaa, oppia ja löytää oman paikkansa. Yhdessä me muodostamme kokonaisuuden, joka voi vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon syvemmin kuin mikään yksittäinen toimija.
Oppilaitosten tehtävä: rakenteet, jotka antavat nuorelle suunnan
Oppilaitokset ovat nuorten arjen keskus. Ne määrittävät pitkälti sen, millaiseksi nuori kokee omat mahdollisuutensa ja kykynsä. Siksi niiden on kannettava vastuunsa rohkeasti.
Oppilaitosten on varmistettava, että jokaisella nuorella on turvallinen aikuinen, joka tuntee hänet ja seuraa hänen polkuaan. Tämä ei ole lisäpalvelu, vaan se on perusta, jonka varaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat.
Oppilaitosten on myös tehtävä opiskelun merkitys näkyväksi. Nuori tarvitsee konkreettisen yhteyden opintojen ja tulevaisuuden välille. Tämä tarkoittaa työelämäyhteistyötä, projekteja, tulevaisuusohjausta ja sitä, että nuoren vahvuudet tunnistetaan ja sanoitetaan.
Lisäksi oppilaitosten on opetettava tulevaisuustaitoja: projektinhallintaa, kriittistä ajattelua, talousosaamista ja epävarmuuden sietokykyä. Nämä taidot eivät synny vain luennoilla, vaan tekemällä ja juuri tässä kohtaa yhteistyö nuorisojärjestöjen kanssa on korvaamatonta.
Nuorisojärjestöjen tehtävä: yhteisöt, joissa nuori saa olla tekijä
Nuorisojärjestöt tarjoavat sen, mitä oppilaitokset eivät yksin voi: vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteisön, jossa nuori voi kokeilla, epäonnistua ja onnistua ilman arvosanoja tai suorituspaineita.
Järjestöjen on tarjottava nuorille todellisia vaikuttamisen paikkoja. Ei symbolisia kuulemisia, vaan aitoa päätösvaltaa. Kun nuori saa suunnitella ja toteuttaa toimintaa, hän oppii, että hänen teoillaan on merkitystä. Ja tämä kokemus rakentaa tulevaisuudenuskoa tehokkaammin kuin mikään yksittäinen toimenpide.
Järjestöjen on myös rakennettava yhteisöjä, joissa nuori kokee kuuluvansa joukkoon. Yhteisöllisyys on suojaava tekijä, joka kantaa läpi vaikeiden aikojen. Nuorisoseurojen vahvuus on juuri tässä: ne tarjoavat turvallisen tilan, jossa nuori voi olla oma itsensä ja löytää oman tapansa olla osallisena.
Nuoret eivät pyydä mahdottomia. He pyytävät mahdollisuutta tulla kuulluiksi, mahdollisuutta vaikuttaa ja mahdollisuutta uskoa siihen, että heidän elämällään on suunta. Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat vastaavat yhdessä tähän tarpeeseen.
Rakennetaan yhdessä yhteiskunta, jossa nuoret eivät vain selviydy tulevaisuudesta vaan rakentavat sen itse.
Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat sekä paikalliset nuorisoseurat tarjoavat tänä kesänä 76 työpaikkaa nuorille osana Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjaa. Kahden viikon mittaiset kesätyöpaikat tarjoavat 15-17-vuotiaille nuorille arvokasta kokemusta ja uusia mahdollisuuksia.
Nuorisoseuroissa nuoret pääsevät työskentelemään mm. leirien apuohjaajina, kahviotyöntekijöinä, lipunmyyjinä ja talkkarin apulaisina. Hakuaika paikkoihin on päättynyt ja rekrytoinnit ovat käynnissä. Kiitos kaikille hakeneilla!
Pohjois-Karjala:
Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Joensuu, leirin apuohjaaja
Yhteensä 23 nuorta eri nuorisoseuroista on palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE-ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE-merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.
DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen. Tunnustukset julkistettiin 27.3.2026 DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille.
Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Kuva Amanda Lehtonen.
Hopeisen tunnuksen saivat Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta, Suvi Halonen Klaukkalan Nuorisoseurasta, Inkeri Talvio Karjalan Nuorista ja Miisa Mäkelä Kaustisen Nuorisoseurasta.
Pronssisen tunnustuksen saivat:
Hilla Hietakangas, Klaukkalan Nuorisoseura
Petri Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseura
Ilona Kinnunen, Pukkilan Nuorisoseura
Katri Myyrä, Pukkilan Nuorisoseura
Noora Ekholm, Pukkilan Nuorisoseura
Heta Hukkanen, Karjalan Nuoret
Silvi Heikkilä, Karjalan Nuoret
Aliisa Siikaluoma, Jutarinki
Ella-Maarit Piilola, Jutarinki
Jenni Paasimaa, Jutarinki
Katherine Ulich, Siepakat
Taimi Mikkola, Siepakat
Martta Leikas, Nuorisoseura Vilikas
Alisa Kunnas, Kaustisen Nuorisoseura
Lotta Westerholm, Kaustisen Nuorisoseura
Sanni Hauhikoski, Kaustisen Nuorisoseura
Sara Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
Siiri Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
Venla Virkkala, Kaustisen Nuorisoseurat
Edinburghin herttua, Prinssi Edward onnitteli videotervehdyksessään lämpimästi kaikkia todistusten saaneita. Hän toivoi, että nuoret tuntevat ylpeyttä ja iloa saavutuksistaan: “Muistakaa ne hetket, kun ette luovuttaneet ja toimitte muiden tukena. Olette päässeet lukuisten haasteiden yli ja löytäneet positiivisia ominaisuuksia, joita ette ehkä tienneet itsellänne olevan.”
DofE-ohjelmalla on merkittävä rooli nuorten taitojen ja tietojen kehittämisessä sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Se tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Viime vuonna julkistettiin DofE-ohjelman kansainvälinen Social Investment -tutkimus, johon osallistui lähes 4000 vastaajaa 48 maasta. Tutkimuksen mukaan DofE-ohjelma vahvistaa nuorten motivaatiota, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta sekä auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina kehittyä. Ohjelma rohkaisee nuoria kokeilemaan uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä muiden näkökulmista.
DofE toimii yli 120 maassa ja ohjelmaan osallistuu vuosittain yli miljoona nuorta. Suomessa DofE-toimintaan on osallistunut yli 10 000 nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.
Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kansantanssikilta koostuu järjestön kansantanssitoiminnassa ansioituneista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.
Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Nimeämisen tekee Nuorisoseurojen hallitus tanssin verkostolta saamansa esityksen perusteella. Hallitus päättää kulloinkin nimettävien mestareiden määrän.
Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 10.-14.6. Ehdotukset tulee jättää 19.4. mennessä.
Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:
Täyttänyt 60 vuotta.
Harrastanut kansantanssia pitkään.
Toiminut ohjaajana.
Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
Toiminut tuomarina/raatilaisena.
Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.
Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien
Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 25 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:
