Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen talousarvio on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Talousarviossa on varattu seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli yhteensä 1.697.000 euroa, joten ensi vuonna seurantalojen korjausavustuksiin kohdistuva leikkaus olisi yhteensä lähes miljoona euroa.
Ymmärrämme hyvin Orpon hallituksen julkisen talouden leikkauspaineen, mutta noin valtava leikkaus olisi kuolinisku seurantalojen ylläpitämiselle. Taloista puhutaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina, mitä ne ovatkin, mutta usein puheissa unohtuu se, mitä eri seurantaloilla tehdään. Me nuorisoseuraliikkeessä koemme, että maamme hallitukselta on unohtunut massiivisen leikkauksen vaikutusten arviointi, varsinkin kerrannaisvaikutusten osalta. Asiasta on tehty monta kannanottoa pitkin vuotta.
Suomenkieliset nuorisoseurat ovat isoin seurantaloryhmä kahdentoista seurantaloyhteisön joukossa. Suomenkielisiä nuorisoseuroja on noin 600 eri puolilla Suomea, ja niistä 85%:lla on omistuksessaan nuorisoseurantalo.
Paikallisissa nuorisoseuroissa harrastetaan erityisesti kulttuuria, mutta myös yhteisöllistä liikuntaa ja urheilua. Nuorisoseurantaloilla harrastaa viikoittain lähes 30 000 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 2022 kaikissa suomenkielisissä nuorisoseuroissa oli 89 101 käyntikertaa alle 16-vuotiailla harrastajilla ja 101 786 käyntikertaa yli 16-vuotiailla.
Nuorisoseurantalot ovat uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia tiloja
Monella pienellä paikkakunnalla nuorisoseurantalot ovat kunnan ainoita yhteisiä kokoontumistiloja. Kunnan omat tilat saattavat olla varsinkin ilta-aikaan täyteen buukattuja, ja varsinkin kuntien karsiessa julkisia tilojaan, seurantalojen merkitys kasvaa. Talot ovat niitä ylläpitävien yhdistysten omistuksessa, ja yhdistykset pyörivät pääsääntöisesti täysin vapaaehtoisvoimin. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset laittavat vuositasolla tuhansia tunteja omaa vapaa-aikaansa niin yhdistyksen kuin omistamiensa talojen pyörittämiseen.
Korjausavustusten turvin näitä harrastus- ja kokoontumispaikkoja voidaan pitää yllä varsin huokeasti. Tuki korjaukseen palautuu moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun talot pysyvät käyttökelpoisina ja korjaukset myös osaltaan tukevat talojen energiatehokkuutta. Pelkästään paikallisten nuorisoseurojen hakemat korjausavustukset olivat vuonna 2022 yhteenlaskettuna noin 1,7 miljoonaa euroa, kun avustuksia pystyttiin jakamaan nuorisoseuroille noin 475 000 euroa. Kaikkien seurantaloyhteisöjen hakemat avustukset olivat monia miljoonia euroja.
Ristiriita hallitusohjelman kirjausten kanssa
Valtava leikkaus seurantalojen ylläpitämiseen on myös ristiriitainen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu kaikkien suomalaisten liikkumisen, nuorten hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen sekä vastaaminen mielenterveyden haasteisiin. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta vastaa kaikkiin edellä mainittuihin hallitusohjelmakirjauksiin. Lisäksi paikallisten yhdistysten valtava panostus kansalaisyhteiskuntaan taloja ylläpitämällä ja harrastustoimintaa järjestämällä saa peruuttamattoman kolauksen, mikäli maamme hallituksen viesti on se, että aktiivista kansalaisuutta ei arvosteta.
Edullisella, matalan kynnyksen toiminnalla, jossa osallisuuden kokemus vahvistuu, voidaan jatkossakin vastata yhteiskuntamme haasteisiin. Monet viimeisimmistä nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista tuovat hengailu- ja harrastuspaikkojen merkityksen esiin. Myös eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.
Vetoamme maamme hallitukseen, että seurantalojen korjausavustuksen määrärahaleikkausta arvioidaan vielä uudelleen. Vahinko voi olla täysin peruuttamaton, ja kerrannaisvaikutukset säästöstä koituvaa hyötyä huomattavasti suuremmat.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450.
