Valtakunnallinen nuorisoseurasenioreiden eli Hermannien ja Hermanskojen vuotuinen päätapahtuma H-kiltapäivät tulevat taas! Päivien tarkoituksena on verkostoituminen ja virkistäytyminen kiltalaisten kesken. Tapahtumassa pidetään myös H-kiltojen vuosikokous.
H-kiltapäivät järjestetään tänä vuonna Keski-Suomessa Joutsassa 12.-13.4. Kokouksen ja iltatilaisuuden paikkana toimii Lamminmäen Juhla ja Peti. Majoitustiloina toimii Hotelli Aatto ja Elli sekä Lamminmäen Juhla ja Peti.
Ohjelma
Lauantai 12.4.
klo 11-12.30 Ilmoittautuminen/lounas
klo 13 Kiltakokous
klo 14 Kokouskahvit
klo 14-15 Majoittumiset
klo 18 Perinnepäivällinen ohjelmineen
Sunnuntai 13.4.
klo 8-9 Aamupala
klo 9.30 Lähtö kirkkoon
klo 11 Seppeleen lasku
klo 11.30 Kirkkokahvit nuorisoseuran talolla
klo 14 Lähtökeitto
Pidätämme oikeuden muutoksiin. Päivien osanottomaksu 80 € sisältää ruoat ja ohjelman.
Tarvittavat ilmoittautumistiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Ilmoitathan myös, jos osallistumisen maksaja on muu taho kuin osallistuja.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2025 ohjaajiksi on valittu Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta.
Tanja Hietakangas innostaa ja kannustaa teatteriharrastajia Klaukkalan Nuorisoseurassa
Tanja Hietakangas. Kuva Laura Anttila.
Klaukkalan Nuorisoseuran ohjaaja Tanja Hietakangas on monipuolinen teatterintekijä, joka tunnetaan positiivisesta ja kannustavasta otteestaan. Hän auttaa harrastajanäyttelijöitä löytämään omat vahvuutensa ja tukee heidän kehitystään niin lavalla kuin roolihahmojen luomisessa. Useimmat esityksensä Tanja on myös itse käsikirjoittanut, tuoden lavalle monipuolisia näytelmiä eri-ikäisten näyttelijöiden kanssa.
Syksyllä 2023 Tanja otti uuden askeleen perustamalla Teatteri Roinelan ensimmäisen perheryhmän, jossa aikuiset ja lapset pääsevät yhdessä harjoittelemaan teatterin perustaitoja ja sukeltamaan improvisaation maailmaan. Harrastajat kuvailevat Tanjaa rennoksi, luovaksi ja taitavaksi ohjaajaksi, jonka kanssa työskentely on innostavaa. Teatteri Roinela on onnekas saadessaan hyötyä Tanjan rakkaudesta teatteriin ja hänen kyvystään yhdistää erilaiset ihmiset yhteisiin luoviin projekteihin.
Katariina Mäki-Välkkilä luo kansantanssin iloa ja yhteisöllisyyttä Jyväskylässä
Katariina Mäki-Välkkilä. Kuva Mari Varonen.
Katariina Mäki-Välkkilä on kansantanssin huippuammattilainen, jonka innostava ja lämmin opetustyyli on sykähdyttänyt tanssijoita jo vuosikymmenten ajan. Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien pitkäaikaisena opettajana ja koreografina hän on tuonut tanssin iloa kaikenikäisille tarjoten yksilöllistä opetusta ja luoden upeita esityksiä. Tänä vuonna hänen ryhmissään ovat tanssineet niin lapset, aikuiset kuin varttuneemmatkin harrastajat.
Mäki-Välkkilä tunnetaan pedagogisesta osaamisestaan, luovuudestaan ja energisyydestään, joka ulottuu aina esitysten suunnittelusta kansantanssijamien järjestämiseen. Hänen oppilaansa kuvaavat tunteja viikon kohokohdiksi, joissa yhdistyvät onnistumisen ilo, huumori ja turvallinen ilmapiiri. Mäki-Välkkilän työ luo ympärilleen iloa, yhteisöllisyyttä ja tanssin riemua.
Lauri Suomela on pyyteetön ohjaaja ja nuorisotyön tukipilari Mallusjoella
Lauri Suomela.
Lauri Suomela on jo usean vuoden ajan ohjannut lasten ja nuorten sählykerhoa Mallusjoen Nuorisoseurassa täydestä sydämestään. Hänelle on tärkeää tarjota syrjäseudun lapsille ja nuorille mahdollisuus matalan kynnyksen harrastamiseen. Kärsivällisyytensä, huumorintajunsa ja reilun asenteensa ansiosta Lauri on lasten ja nuorten keskuudessa erittäin pidetty ohjaaja.
Seuran pitkäaikaisena jäsenenä ja aktiivisena talkoolaisena Lauri on ollut mukana ylläpitämässä ja kehittämässä Mallusjoen Nuorisoseuran toimintaa. Hänen pyyteetön työnsä on edistänyt erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja hänen huumorintajunsa ja tunnollisuutensa ovat tehneet hänestä korvaamattoman osan nuorisoseuran yhteisöä.
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.
Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.
Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.
Palkinto myönnettiin kahdennentoista kerran
Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos
Lisätietoja
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja Suomen Nuorisoseurat jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957
Joulukuun ensimmäisellä viikolla joukko suomalaisia nuorisotyöntekijöitä ja kulttuurituottajia vieraili Amstelveenissä, Hollannissa osana Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 -valmisteluja. Ryhmään kuului edustajia Torniosta, Oulusta, Kaarinasta, Kokkolasta, Kuopiosta ja Savonlinnasta. Matkan tavoitteena oli vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä ammentaa uusia ideoita kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen.
Verkostoitumista ja inspiraatiota Platform-C:ssä
Matkan alussa ryhmä tutustui Platform-C-nuorisotyökeskukseen, joka toimii Amstelveenissä taiteen ja nuorisokulttuurin leikkauspisteessä. Keskuksessa esiteltiin hankkeita, joissa yhdistyvät erilaiset taiteen muodot ja ajankohtaiset nuorisokulttuurin ilmiöt. Osallistujat saivat mukaansa hyödyllistä materiaalia, kuten sivuston Inclusion Through Arts, joka esittelee inklusiivisuuden edistämistä taiteen avulla.
Eurooppalaista yhteistyötä ja luovia konsepteja
Vierailuun kuului tutustuminen kahteen merkittävään tapahtumatilaan. P60 on osa eurooppalaista Trans Europe Halles -verkostoa, joka edistää kulttuurialan ammattilaisten vaihtoja ja nuorten kansainvälisiä projekteja. P60 toimii paitsi uusien artistien esiintymispaikkana, myös nuorten tapahtumatuotannon alustana. Keskiviikkoiltana vieraat pääsivät kokemaan K-pop-ilmiön, kun lavalla nähtiin korealainen artisti MCDN.
Toinen kohokohta oli vierailu Hollannin vanhimmalla tapahtumapaikalla, Paradisolla, joka tunnetaan värikkäästä historiastaan ja monipuolisista tapahtumistaan. Paradiso tuottaa päivittäin neljä erilaista tapahtumaa 250 hengen tuotantotiimin voimin. Rakennus on alun perin nuorten perustama kohtaamispaikka, joka nykyään toimii kansainvälisesti merkittävänä kulttuurialustana. Esittelyn aikana nousi esiin, että monet ikoniset nimet, kuten Pink Floyd, ovat aloittaneet uransa juuri Paradisossa.
Tuloksena uusia kontakteja ja ideoita
Matka tarjosi osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä, rakentaa uusia kontakteja ja saada tuoreita ideoita suomalaiseen kulttuuriseen nuorisotyöhön. Ryhmä palasi Suomeen innostuneena ja valmiina soveltamaan oppimaansa ensi vuoden festivaalivalmisteluissa.
Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 näyttää suuntaa sille, kuinka kulttuuri ja nuorisotyö voivat yhdessä luoda innovatiivisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja nuorille – sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Nuori Kulttuuri Festivaali jalkautuu keväällä 2025 Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle tuoden esiin nuoria taiteenharrastajia. Tapahtuma tarjoaa monipuolista sisältöä aina tanssista teatteriin, sirkuksesta lavarunouteen ja skeittauksesta räppiin.
Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään Mikkelissä, kun Suomen teatteria harrastava nuoriso kokoontuu Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kampukselle 25.–27.4.2025.
Pitkään Kankaanpäässä järjestetty tapahtuma on aikaisemmin vieraillut Paukkulassa 2010-luvun alussa, ja ensi keväänä nuorten teatteriharrastajien suosikkitapahtuma palaa takaisin Mikkeliin uusien tarinoiden ja elämysten kera.
Tulevana vuonna tapahtuma laajenee jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja Mikkelistä odotetaan tapahtumalle inspiroivaa ja yhteisöllistä ympäristöä.
”Ramppikuume on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tuo yhteen nuoret teatterin harrastajat ja ohjaajat ympäri Suomen. Tapahtuman ytimessä on vahva yhteisöllisyys ja luovuuden juhla, joka synnyttää unohtumattomia kokemuksia niin osallistujille kuin yleisöllekin. Ramppikuume ei ole vain katselmus, vaan myös paikka verkostoitumiselle, oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hienoa, että voimme tuoda tämän tapahtuman jälleen Mikkeliin, jossa kulttuuri ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualueen johtaja Pasi Saarinen.
Paukkulan kampus tarjoaa erinomaiset puitteet Ramppikuumeen kaltaiselle tapahtumalle ja sen toivotaan vahvistavan myös Mikkelin kaupungin vetovoimaisuutta.
”Koulutuksen järjestämisen rinnalla Suomen Nuoriso-opisto tukee Mikkelin seudun elinvoimaisuutta järjestämällä lisäarvoa tuottavia palveluja alueen yritysten, järjestöjen ja perheiden tarpeisiin. Suomen Nuoriso-opistolla on vahva, yli sadan vuoden perinne teatterialan koulutuksessa ja olemme hyvin innostuneita Ramppikuumeen palaamisesta Paukkulaan”, kertoo Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo.
Haku katselmukseen on auki
Haku tapahtuman katselmukseen on auki ja hakea voi 15.2.2025 saakka lomakkeen kautta: Hae esityskatselmukseen
Hakukelpoisia ovat kaikki 13-20 -vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti.
Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä. Siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2025.
Lisätiedot
Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja Suomen Nuorisoseurat pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 408 0366
Tänään 5.12. vietettävän Vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme kiittää jokaista Nuorisoseuroissa toimivaa vapaaehtoista! Tekemänne työ muun muassa harrastusryhmien ohjaajina, hallitusten jäseninä, somettajina ja tapahtumien järjestäjinä on korvaamattoman arvokasta. Sen avulla pystymme ylläpitämään tärkeitä kohtaamispaikkoja eri puolilla Suomea, mahdollistamaan kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja kasvattamaan uuden sukupolven nuorisoseuralaisia.
Sini Lindströmille vapaaehtoisuus on iso osa elämää
Yksi vapaaehtoisistamme on Sini Lindström, joka on toiminut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jo vuosien ajan. Kysyimme häneltä, mikä vapaaehtoisuudessa viehättää ja mitä vapaaehtoisuus on hänelle antanut.
”Vapaaehtoistyöurani on alkanut omassa nuorisoseurassa tyttäreni huoltajana, sitten löysin itseni seuran johtokunnasta ja sieltä etenin keskusseuran johtokuntaan. Nykyään toimin keskusseura Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsenenä.
Puheenjohtajan tehtävät pitävät sisällään niin seuran asioiden hoitamista (kokoukset, palaverit, rekrytointi jne.), seuran edustamista mm. eri seurojen tapahtumissa, seurakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa tulevan miettimistä ja vapaaehtoisena olemista keskusseuran erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumista miuta ei saa pois, koska niissä pääsee olemaan vapaaehtoisena niin keittiössä kuin majoitusvalvonnassa ja nykyään jo ohjaajana, sillä Knoppi Pro -koulutuskin on käytynä tänä syksynä.”
Mikä vapaaehtoistehtävä on suosikkisi?
”Todella vaikea kysymys, sillä kaikki on kivaa, mutta tapahtumassa mukana oleminen ja siellä tekeminen on parasta. Nähdä osallistujien onnistumiset. Varsinkin jos tapahtumaa on päässyt suunnittelemaan ja pääsee näkemään, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olen ollutkin mukana jo useimmissa Kalenat-tapahtumissa ja seuraava on jo nurkan takana ensi kesänä.”
Sini Lindström vapaaehtoistehtävissä vuoden 2023 Kalenoissa. Kuva: Jukka Heinämäki
Mitä vapaaehtoisuus on antanut sinulla?
”PALJON! Uusia ystäviä/ tuttuja nyt jo ympäri Suomea. Olen oppinut järjestötyöstä valtavasti, vaikkakin vielä on paljon opittavaa. Mahdollisuuden erilaisiin koulutuksiin mm. Knoppi. Saa näyttää osaamistaan ja opetella uusia asioita, mutta ehkä kaikista parhainta on, kun tunnet itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet ja työtäsi vapaaehtoisena arvostetaan isolla A:lla.”
Vapaaehtoistehtävissä kertyy paljon erilaista osaamista, josta on hyötyä myös opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 osaamismerkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka.
Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.
Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.
Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.
Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko
Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.
Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.
”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.
Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:
Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24) Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24) Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24) Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi) Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)
Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).
Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.
Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.
Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä
Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?
Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.
Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.
Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma
Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.
Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.
