Kategoria: Palkinnot

  • Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.

    Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.

    Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

    Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen

    Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.

  • Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

    Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

    Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

    Vuoden tanssiteko

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

    Vuoden kansanmusiikkilevy

    Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

    Vuoden tanssintekijä

    Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden kansanmusiikkitekijä

    Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

     Vuoden tulokas

    Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden nuori pelimanni

    Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

    Vuoden kantele -palkinto

    Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

    Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

    Vuoden Wäinö

    Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

    Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

    Kuva: Ville Kurki

    Lisätietoja
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Tiedottaja Simo Ollila
    045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi

  • Lapin vuoden 2020 tunnustukset

    Lapin vuoden 2020 tunnustukset

    Jos vuotta 2020 pitäisi kuvailla adjektiivein, sanoisin sen olevan erilainen, innostava, ispiroiva, haastava, koetteleva, digimäinen – ei yhtään samanlainen ku aikaisemmat vuodet!

    Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja siitä muutoksen sietokyvystä, minkä jokainen olemme omalta osaltamme osoittaneet. Elämme jatkuvassa muutoksessa, mutta kun muutokset tapahtuvat samalla rykäyksella kuin tänä vuonna, vasta huomaamme muutoksen voiman. Korona-alkushokin jälkeen olemme opetelleet elämään uudenlaisessa arjessa, joka on tuonut mukanaan digiloikkia ja kasvomaskeja.

    Kiitos kaikille vuoden tunnuksien -ehdotuksien antajille. Nyt on aika julkaista ja kiittää Lapin alueen tekijöitä tältä vuodelta.

    Vuoden 2020 nuorisoseuralainen Lapissa: Sari Pohjanen, Arpelan Nuorisoseurat

    Sari on aktiivinen nuorisoseuratoimija Arpelan Nuorisoseuroissa. Saria kuvaillaan seuran sydämeksi: hänellä on aina monta rautaa tulessa ja hän vastaa monesta roolista seuran toiminnassa. Ilman Saria monta asiaa jäisi toteuttamatta!

    Vuoden 2020 nuorisoseura Lapissa: Lapin Ylioppilasteatteri

    Lapin Ylioppilasteatteri on lappilainen nuorisoseura, jossa jäsenistö harrastaa ammattimaista harrastajateatteria. LYT täytti tänä vuonna jo 40-vuotta ja vuosikymmenysten ajan toiminnan ydin on säilynyt samanhenkisenä. Yhdessä tekemisen riemu ja osallisuus näkyvät toiminnan arkipäivässä!

    Vuoden 2020 ohjaaja Lapissa: Siina Ounaslehto, Siepakat

    Siina on Siepakoiden sydän – hän on tanssiopettaja, mutta myös ystävä, jolta saa tukea ja turvaa. Monitaituri, joka osaa tanssin salat ja musiikin rytmin. Koreografit Siinan käsialana ovat upeita – hän saa jokaisen tähden tuikkimaan esityksissään!

    Ensi vuoden loppulla on taas aika ehdottaa tunnustusten saajia – teethän seurasi toiminnan näkyväksi omilla ehdotuksillasi!

     

  • Vuoden tunnustukset – ehdota nyt!

    Onko sinun nuorisoseurasi yksinkertaisesti paras?
    Onko sinun ohjaajasi ihanin?
    Ketä ilman seurasi toiminta ei vain pyörisi enää?

    Nuorisoseuroissa kymmenet tuhannet jäsenet nauttivat kulttuurisesta harrastustoiminnasta sadoissa seuroissa ympäri Suomen. Viikoittain innostavat ohjaajat ja ahkerat vapaaehtoiset keräävät yli 20 000 harrastajaa laadukkaan toiminnan pariin. Nyt on aika kiittää. Haemme: Vuoden nuorisoseuraa, nuorisoseuralaista, ohjaajia, teatteritekoa, tanssitekoa ja Hermannia.

    Ehdota sunnuntaihin 12.11.2023 mennessä alla löytyvillä lomakkeilla.
    Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen esitykset tulee tehdä 30.9.2023 mennessä.

    Vuoden Nuorisoseura 2024

    Onko teidän nuorisoseuran toiminta vain ylivoimaisesti parasta? Onko toiminnassa mukana aktiivisia nuoria, osaavia ohjaajia ja ahkeria vapaaehtoisia? Näkyvätkö toiminnassa nuorisoseura-arvot: yhteisöllisyys, osallisuus, yhdenvertaisuus ja moninaisuus? Vuoden nuorisoseura julkistetaan nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa.

    Mallusjoen nuorisoseurantalon pihatunnelmaa

    Vuoden Nuorisoseura 2023 Mallusjoen Nuorisoseura

    Vuoden Nuorisoseuralainen 2024

    Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. 

    Vuoden Nuorisoseuralainen 2023 Timo Hartikainen

    Vuoden Ohjaaja 2024

    Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain yhden tai kaksi Vuoden ohjaajaa. 

    Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke, Marja Jalli ja Veera Henttonen

    Vuoden ohjaajat 2023  Veera Henttonen, Marja Jalli  ja Eveliina Pilke 

    Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen 2024

    Vuoden Nuoreksi Nuorisoseuralaiseksi voidaan valita nuori (alle 29-vuotias) henkilö, joka on toiminut nuorisoseurajärjestössä erityiden ansiokkaasti ja tuloksellisesti paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.

    Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen valitaan  vuonna 2024 ensimmäisen kerran

    Nuorisoseurojen uusi logo

    Vuoden Hermanni 2024

    Suomen Nuorisoseurat nimeää vuosittain Vuoden Hermannin. Nimityksen saa henkilö, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin. Arvonimi voidaan myöntää miehelle tai naiselle. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain valtakunnallisilla H-kiltapäivillä keväällä. 

    Kuvasa Jorma Rantakömi, vuoden hermanni 2023

    Vuoden Hermanni 2023 Jorma Rantakömi

    Vuoden tanssiteko 2023

    Suomen Nuorisoseurat ja Folklandia jakaa vuosittain Vuoden tanssiteko-palkinnon. Vuoden tanssiteko voi olla uuden ryhmän perustaminen, erityinen produktio tai jokin rohkea uusi avaus. 

    Kuvassa kohtaus vuoden tanssiteosta: Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko 2022 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens

    Vuoden teatteriteko 2023

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. 

    Vuoden teatteriteko 2022 Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Vuoden vastuullisuusteko 2024

    Vuoden vastuullisuusteko jaetaan vuoden 2023 aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.  Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura tai esimerkiksi yksittäinen harrastusryhmä. 

    Vuoden vastuullisuusteko valitaan ensimmäisen kerran

    Nuorisoseurojen uusi logo

    Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye 2024

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden kansantanssiyhtye nimetään aina parillisina vuosina ja valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksestä. Kentältä tulleet ehdotukset ovat mukana ehdokasvalinnassa. Jätä ehdotuksesi viimeistään 30.9.

    Tarkemmat tiedot, miten ehdotuksen voi jättää, löytyy oheisen linkin takaa.

  • Vuoden kansantanssiyhtye on Siepakat Rovaniemeltä!

    Vuoden kansantanssiyhtye on Siepakat Rovaniemeltä!

    Siepakoiden edustusryhmä koostuu nuorista aikuisista, joita yhdistää intohimo tanssiin. Nuoret ovat kasvaneet harrastuksen parissa tiiviiksi ryhmäksi vuosien kuluessa. Ryhmän tavoitteena on suomalaisen kansantanssin syventävien taitojen opiskelu ja oman henkilökohtaisen tanssitekniikan kehittyminen.

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on Siepakat ry:n edustusryhmä Rovaniemeltä.
    Vuonna 1977 perustettu kansantanssi- ja musiikkiryhmä Siepakat on tanssinut ja musisoinut jo 40 vuotta. Ryhmä harjoittaa opetus- ja esitystoimintaa useissa eri ikäryhmissä aina kolmevuotiaista eläkeläisiin. Siepakoissa on 12 tanssiryhmää ja neljä musiikkiryhmää. Tanssijoita ja muusikoita on yhteensä noin 200.

    Siepakoiden edustusryhmä on luokiteltu mestaruussarjaan Suomen Nuorisoseurojen Liiton aikuisryhmien kansantanssikatselmuksessa keväällä 2017. Ryhmä on tehnyt ansainvälisiä esiintymismatkoja kaikkialle Eurooppaan sekä Australiaan, Malesiaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kiinaan, Thaimaahan ja Meksikoon.

    Siepakoiden tanssillinen osaaminen ja esityksellinen taito on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Ryhmän toiminnan vahvuutena on pitkäaikainen ja laadukas kasvatustyö, joka on tarjonnut harrastajille mahdollisuuden edetä aina tanssin ja musiikin ammattilaisiksi saakka.

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty kahden vuoden välein vuodesta 1990 alkaen. Vuoden yhtyeeksi on nimetään ryhmä, joka edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

    Vuoden 2018 kansantanssiyhtye julkistettiin 12.1.2018 Folklandia-risteilyllä, Folklandia Gaalassa. Valittu ryhmä kutsutaan Pispalan Sottiisin 2018 kotimaiseksi pääesiintyjäksi ja ryhmälle luovutetaan 3 500 euron stipendi.

  • Vuoden ohjaaja -palkinnot Kaustisen nuorisoseuran Marika Timoselle ja Kuopion seudun nuorisoseuran Tatu Parviaiselle

    Vuoden ohjaaja -palkinnot Kaustisen nuorisoseuran Marika Timoselle ja Kuopion seudun nuorisoseuran Tatu Parviaiselle

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tanssiohjaaja Marika Timoselle ja kerho-ohjaaja Tatu Parviaiselle. Marika Timonen ohjaa lasten kansantanssiryhmiä Kaustisen nuorisoseurassa. Tatu Parviainen taas toimii Kuopiossa Julkulan nuorisotalon vapaaehtoisohjaajana ja kerhonvetäjänä. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 12.1.2017.

    Marika Timonen, Kaustisen nuorisoseura

    ”Marika Timonen näkee paljon vaivaa kolmen ryhmän ohjaamiseen, reissujen järjestämiseen ja on koko nuorisoseuran kansantanssitoiminnan tärkeä tukipilari”, Kaustiselta kuvaillaan Marikaa. ”Marika myös tukee ja aidosti välittää kaikista tanssijoistaan!”

    Marika on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä Kaustisen nuorisoseuran tanssitoiminnan eteen, ja se näkyy muun muassa siinä, että ryhmiin olisi tulijoita paljon enemmän kuin voidaan ottaa”, perustelee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt valintaa. ”Marikalla on palo saada lapsille laadukas harrastus, johon on kiva ja helppo tulla.”

    Tatu Parviainen, Kuopion seudun nuorisoseura

    Tatu Parviainen on tehnyt harrastuksestaan itselleen ammatin. Hän suoritti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opinnot oppisopimuskoulutuksella Julkulan nuorisotalolla. Tällä hetkellä hän toimii lasten ja nuorten kerho-ohjaajana, vetää ja suunnittelee lasten leirejä ja toimii esimiehenä. Tällä hetkellä hän vetää esimerkiksi roolipelikerhoa. Tatun voi usein nähdä on vapaaehtoisena erilaisissa alueen nuorisoseuratapahtumissa.

    ”Ensimmäistä kertaa tässä sukupolvessa Nuorisoseuroissa palkittiin kerho-ohjaaja, joka ei ohjaa tietyn harrastusalan kerhoa. Tatu osaa kuunnella nuoria, ymmärtää mitä he haluavat ja vastata heidän toiveisiin”, hallitus perusteli päätöstään. ”Ennen ohjaajia koulutettiin pitämään yleisiä nuorten kerhoja, ei tiettyjä harrastusalan kerhoja. Tämä on kuin paluu juurille.”

    Vuoden ohjaaja

    Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Nimityksen tavoitteena on nostaa harrastustoiminnan ohjaajan työn arvostusta nuorisoseuraliikkeessä.

    Katso kaikki Vuoden ohjaajat täältä: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ansiomerkit

  • Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.

    Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!

    Tulokset julkistetaan seuraavasti:

    • Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
    • Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
    • Vuoden Hermanni: kevään H-kiltapäivät

     

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Anitta Ylitörmäsen nimi on tänä vuonna useasti nuorisoseuralaisten huulilla – eikä syyttä. Aktiivinen vapaaehtoinen valittiin maaliskuussa 2017 Vuoden nuorisoseuralaiseksi, ja nyt Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt hänelle järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki luovutettiin Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa 4.11. Rovaniemellä.

    ”Tämä nainen ei pelkää ottaa haasteita vastaan. Hän pystyy ratkomaan pienimmätkin ongelmat aina. Anittaan luottaa koko seura. Anitta on omiensa puolta pitävä huolehtija, sitoutunut nuorisoseuralainen, kaikkien tuntema talkooihminen ja järjestysmies”. Näin kuvailevat siepakkalaiset Anittaa.

    Anitta aloitti tanssiharrastuksen jo pikkutyttönä, mutta varsinainen kipinä syttyi, kun hän rupesi viemään lapsiaan Siepakoiden harjoituksiin. Lasten harjoitellessa vanhemmat istuivat pukuhuoneessa odottelemassa ja sieltä Anitta maaniteltiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. Lopulta vanhemmat eivät tyytyneet pelkästään mahdollistamaan harrastusta lapsilleen: he perustivat oman tanssiryhmän, Fossiilit.

    Kun Siepakan tanssijat puhuvat puheenjohtajasta, sanoista kuultaa suuri rakkaus ja yhteenkuuluvuuden tunne. ”Anitta on Siepakoiden sydän, ja äiti, jota ilman ei monikaan homma toimisi. Hänellä on kyky saada ihmiset innostumaan asioista ja hänen rautainen ammattitaitonsa näkyy kaikessa. Matkat ilman Anittaa ovat kuin sydämestä puuttuisi palanen. Seurallinen, toimelias, huumorintajuinen, ymmärtäväinen, luova, rakastava, nainen isolla sykkeellä kuvaavat Anittaa parhaiten.”

    Rovaniemeläinen terveydenhoitaja Anitta Ylitörmänen on toiminut Saarenkylän Nuorisoseurojen Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän on toiminut Lapin Nuorison liiton puheenjohtaja vuodesta 2016 ja sitä ennen hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2015. Anitta on ollut myös Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston varajäsen vuosina 2012–2015 ja valtuuston jäsen vuosina 2006–2012. Pitkän järjestöllisen työn lisäksi Anittalla on kansantanssikärpäsen purema ja hän tanssii Siepakoitten Fossiilit -ryhmässä.

    Kultainen ansiomerkki 

    Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

    Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.

  • Vuoden nuorisoseura 2016: Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä!

    Vuoden nuorisoseura 2016: Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä!

    Sirkuksessa tekemistä riittää läpi elämän

    Jongleerausta, taikuutta, ilma- ja permantoakrobatiaa. Välittävät ohjaajat, hyvät tyypit ja rohkaisevat sanat. Hikeä, hymyä ja suuria onnistumisia. Näille palikoille rakentuu Sirkus Taika-Aika, joka on tänä vuonna saanut tittelin Vuoden nuorisoseura. Nuorisoseurat pääsi kurkkaamaan, millaista on tekemisen riemu Taika-Ajassa nuorten harrastajien ja heidän ohjaajiensa mielestä.

    Jokaiselle jotakin

    Olen kuullut, että sirkus on nosteessa oleva trendilaji, mutta itse en tiedä siitä mitään. Mieleeni nousee mielikuva maailmankuulusta Cirque du Soleil’sta, mutta eihän sellaisia temppuja voi tuosta vain harrastaa. Vai voiko?

    ”Taika-Ajassa osa harrastajista on vasta tutustumassa sirkusharrastukseen eikä ole koskaan kokeillut tehdä kärrynpyörää tai edes koskettanut jongleerauskeilaa”, kertoo Sirkus Taika-Ajan sirkusohjaaja Keijo Karvinen.

    ”Toisessa ääripäässä on nuoria aikuisia jotka ovat harrastaneet sirkuskoulussa leijonanosan elämästään ja harjoittelevat ja esiintyvät kuin ammattilaiset. He ovat hyvässä kunnossa, osaavat ja harjoittelevat erittäin vaikeita temppuja ja mahdollisesti valmistautuvat kouluttautumaan sirkusammattilaisiksi.”

    Sirkus onkin fyysinen laji, jonka tavoitteina on kehittää motorisia valmiuksia, liikkuvuutta, lihasvoimaa ja yleiskuntoa. Harrastaja oppii myös ylläpitämään ja kehittämään kehon tasapainoa: notkeutta, voimaa, kestävyyttä ja koordinaatiota.

    Fyysisten valmiuksien lisäksi sirkusharjoittelu kehittää harrastajien henkisiä ominaisuuksia. Lajien oppiminen nimittäin vaatii pitkäjänteistä työskentelyä. Sirkusopetuksessa lapsi tai nuori oppii vastuuntuntoa, auktoriteettien kunnioitusta, hyviä käytöstapoja, yhteistoimintataitoja, sosiaalisia valmiuksia kanssakäymiseen kaikenikäisten kanssa, suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä.

    Ikänsä puolesta kuka vain on tervetullut sirkuksen pariin – tavoitteet asetetaan kullekin ikäryhmälle ja yksittäiselle harrastajalle yksilöllisesti.

    ”Vauvasirkusryhmissä nuorimmat harrastajat ovat neljän kuukauden ikäisiä. Aikuisten ryhmissä on yli 50-vuotiaita harrastajia. Tähän väliin mahtuu kaiken ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia”, kertoo Satu Koivu, seuran ohjaaja ja harrastajavastaava.

    ”Taika-Aika toivottaa toivottaa tervetulleeksi kaikki halukkaat vauvasta vaariin”, säestää Keijo Satua.

    Monipuolisuutta löytyy paitsi taitotasoissa ja harrastajien iässä myös sirkuslajeissa. Niitä nimittäin on tarjolla viittäkymmentä erilaista.

    ”Sirkusharrastuksessa parasta onkin juuri monipuolisuus ja vaihtelu, ja mahdollisuus juuri oman mieltymyksen ja omien kykyjen mukaiseen harjoitteluun”, sanoo Keijo.

     

    Ohjaaja heittäytyy mukaan

    Sirkus Taika-Ajassa on 560 harrastajaa,Taika-Aikan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Lisäksi Taika-Ajassa käy viikottain päiväkotiryhmiä ja koululaisia.

    ”Liikutamme vuosittain tuhansia nuoria niin paikallisesti kuin muuallakin Lapin alueella”, arvioi Taika-Ajan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Joni Koivu.

    Jotta harrastajille voidaan luoda turvallinen ja innostava tila harrastaa, tarvitaan taitavia ohjaajia. Ohjaajien määräkin on kasvanut neljästä työntekijästä 11:een. Lisäksi Taika-Ajassa on oppisopimusopiskelija ja apuohjaajia.

    Huolellista suunnitteluakin tarvitaan, mutta sen ammattitaitoiset ohjaajat osaavat.

    ”Sen lisäksi että ohjaan, etsin ja opettelen uusia sirkuslajeja, pelejä, leikkejä, taitoja ja
    temppuja internetistä, muilta sirkusohjaajilta ja sirkusleireiltä. Etsin ja kehittelen myös uusia sirkusvälineitä. Olemme teettäneet trapetseja, käsilläseisontapöytiä, tasapainotuoleja ja vaikka mitä muita erikoisvälineitä. Olemme koko ajan antennit pystyssä valmiina löytämään jotain
    uutta kivaa ja kiinnostavaa omaan toimintaamme”, Keijo kertoo omasta työstään.

    ”Lapset tykkäävät kaikenlaisesta leikin kautta tapahtuvasta hauskasta oppimisesta. Taidot tarttuvat paremmin, kun niiden harjoittelu on hauskaa ja motivoivaa. Olen myös huomannut, että kaikki jännittävä ja ”vaarallinen” temppuilu vetää lapsia puoleensa, ja sirkus onkin oivallinen ympäristö toteuttaa tällaista temppuilua turvallisessa ympäristössä”, kertoo ohjaajaVeera Kauppila vetämiensä ryhmien ohjaamisesta.

    ”Harjoituksissa pitää myös olla selkeä tavoite ja harjoitusten on oltava omalle temperamentille ja ikäkaudelle sopivia. Ja hulluttelu on tärkeää!” lisää Joni.

    ”Kyllä, ohjaajan mukaan heittäytyminen on yksi valttikortti”, sanoo Satukin.

    Kaikki ohjaajat puhuvat ohjaamisesta ja ohjattavistaan lämpimästi. Sivulauseessa mainitaan ohjaajan työn raskaus, mutta yleensä sirkustelemaan tulevat lapset ja nuoret piristävät ohjaajiaan, ja työkavereita ylistetään.

    ”Sirkus Taika-Ajassa työskentelyssä parasta on mahtavat työkaverit sekä harrastajat. Ohjatessa on huikeaa nähdä lasten kehitys vuosien varrella. Lapset jaksavat aina piristää ja olla iloisia. Saan monesti sirkuksella hyvät naurut lasten kanssa erilaisissa kommelluksissa”, kertoo Veera nauraen.

    Muut ohjaajat myötäilevät Veeraa, mutta sitten Joni vähän vakavoituu.

    ”Mielestäni parasta on nähdä, kuinka nuoret saavat onnistumisen elämyksiä. Vuosia työtä tehneenä voi nähdä kuinka harrastus ja oma, monesti tiedostamaton toimintani voi jopa pelastaa jonkun elämän. Minulla on ohjaajana ja mentorina tärkeä rooli monen nuoren elämässä, vaikka välillä sitä ei itsekään osaa ajatella näin. Tämä tulee esille nuorten palautteena joko välittömästi tai vuosien päästä”, hän sanoo.

    Sirkus Taika-Aika ohjaajineen myös panostaa nuorten hyvään oloon. He tekevät töitä yhteisöllisyyden saavuttamiseksi harrastajien kesken.

    ”Pidämme vuosittain neljästä kuuteen kivaa viikonloppua, jossa sirkuslaiset viettävät yhteisharjoitukset, maskeeraavat ja yöpyvät sirkuksella”, kertoo Joni.

     

    Vuoden nuorisoseuraksi

    Ohjaajien ja harrastajien puheista kuuluu valtaisa riemu, joka on helppo nähdä heijastumaksi siitä oppimisen ja tekemisen onnesta, joka Sirkus Taika-Ajassa vallitsee. Sellaista riemua ei synny, jos ohjaaja näkee työpaikan vain työpaikkana.

    ”Tämä on rakkautta lajiin ja kaikkeen siihen, mitä se sisältää. Tämä on jokaiselle töissä olijallekin harrastus, elämäntapa, ystävä ja elämyksellinen itsensä toteuttamisen areena. Asiastaan innostuneet työntekijät ovat varmasti suuri syy siihen, miksi Sirkus Taika-Aika voitti Vuoden nuorisoseura-tunnustuksen”, Joni pohtii.

    ”Palkinnot ja tunnustukset eivät ole pääasiassa meidän toiminnassamme, mutta onhan se todella hienoa saada tunnustusta työstä, jota koko sydämestään on jo vuosien ajan tehnyt”, hän vielä lisää.

    Kun kuuntelen ohjaajien rakastavia kertomuksia työstään ja harrastajien mielipiteitä Taika-Ajasta, tiedän, että tärkeä tunnustus on mennyt juuri oikeaan osoitteeseen.

     

    Mikä Sirkus Taika-Ajassa on parasta?

    ”Esiintyminen, sirkusfestareilla käynti ja muut sirkustapahtumat, kuten leirit. Kaikkein parasta on meidän sirkuksen yhteishenki.”  Noora Rantahalvari, 16 vuotta

    ”Yhteisöllisyys.” Janette Kortelainen, 15 vuotta

    ”Se että saa tehdä sitä mistä tykkää.” Toivo Koivu, 14 vuotta

    ”Yhteishenki ja onnistuminen.”  Venla Luusua, 14 vuotta

    ”Paras ja monipuolinen harrastus. Ohjaajat läpi vuosien ovat minua rakkaudella kohdelleet.”  Antti Haavikko, 18 vuotta

  • Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa 8.1. julkistettiin taas suuri määrä ansioituneita kulttuurin tekijöitä. Suomen Nuorisoseurat palkitsi Vuoden ohjaajat, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen sekä Vuoden tanssiteon. Muut tahot julkistivat Vuoden Wäinön, Kaustisen Vuoden yhtyeen, Vuoden Nuoren Pelimannin ja Vuoden kansanmusiikkilevyn.

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat: teatteriohjaaja Katja Hakala ja kansantanssin ohjaaja Taina Salminen

    Katja Hakala, Ullavan Ylikylän Nuorisoseura ry / Teatteri Pystymehtä
    Katja on Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran Pystymehtä-teatteriryhmän luoja ja ehdottoman yhteisöllinen ohjaaja. Lujan, molemminpuolisen luottamuksen vuoksi Katja saa ryhmänsä uskaltamaan yli kaikkien rajojen.

    Taina Salminen, Kosken TL Nuorisoseura
    Taina on toiminut tanhuohjaajana jo vuosikymmeniä ja vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Taina on innoittava ja inspiroiva roolimalli kaikille tanhuajille!

    Lue lisää >

     

    Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye – Polokkarit Oulusta

    Vuoden 2016 kansantanssiyhtyeeksi on valittu kansantanssiryhmä Polokkarit Oulunsuun nuorisoseurasta Oulusta. Vuonna 1995 perustettu Polokkarit on omintakeinen kansantanssiryhmä, jossa tanssii lähes 30 aikuista kansantanssiin hurahtanutta. Lue lisää >

    Vuoden tanssiteko 2015 – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä

    Folklandia myöntää Vuoden tanssiteko 2015 -tunnustuksen Janne ja Aino -tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta kokonaisuudesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Yhteistyön avulla on kyetty luomaan taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava teos, jolla luodaan mielikuvaa yleisölle kansantanssista ja -musiikista elinvoimaisena ja kehittyvänä taiteenlajina.

    Kansanballadiksi sävelletty yli 40 esiintyjän tanssiteos avaa raikkaalla tavalla silmiemme eteen sarjan säveltäjäneron elämänkäänteitä. Käsikirjoitus, koreografia ja ohjaus Petri Kauppinen ja Milla Korja, musiikki Ville Ojanen ja Ostrobothnian Folk Orchestra, päärooleissa Johanna Iivanainen, Timo Rautiainen, Heidi Kultanen, Mitja Pilke ja Aapo-Matti Puhakka. Tanssiteoksen ovat yhteistyössä luoneet Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Oulun Ammattikorkeakoulu.

    Vuoden 2015 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.

    Vuoden Wäinö – Ijahis idja -musiikkitapahtuma

    Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansantansmusiikin tai kansanmsuiikin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla. Vuoden Wäinöksi 2016 on valittu alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Suomen ainoan saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaalin ohjelmaan kuuluu mm. saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäisvieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyviä klubi-iltoja. Nyt 12 kertaa järjestetty Ijahis Idja on kasvanut merkittäväksi alkuperäiskansojen musiikkia ja kulttuuria esitteleväksi festivaaliksi.

     

    Vuoden Nuori Pelimanni 2016 kansanmusiikkiyhtye Hauru

    Juho-Antti Koirasen muistorahastosta on vuodesta 2007 lähtien jaettu kannustusstipendi ja Vuoden Nuori Pelimanni -kunniakirja nuorelle tai ryhmälle, joka jollakin tavalla tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni 2016 on tuoretta, rajoja rikkovaan ja omannäköistään kansanmusiikkia soittava trio kansanmusiikkiyhtye Hauru. Kaikki muusikot Maija Holopainen, Heidi Juvanen ja Siiri Laitinen ovat 16-vuotiaita. Karjalan kielen sana Hauru tarkoittaa kylmää sumua. Kaiken musiikkinsa tytöt ovat tehneet itse.

     

    Kaustisen vuoden 2016 yhtye  – Piirpauke

    Kaustisen vuoden yhtyeeksi on valittu juuri 40-vuotista juhlavuottaan viettänyt maailmanmusiikkiyhtye Piirpauke. Kuhmolaisen Sakari Kukon luotsaama yhtye kuului maailmanmusiikin uranuurtajiin yhdistellen kansanmusiikkivaikutteita ennakkoluulottomasti eri musiikinlajeihin jo ennen kuin koko käsitettä oli keksittykään. Vuonna 1974 perustetun yhtyeen ensimmäinen hitti oli levytys Konevitsan kirkonkelloista. Tämänhetkisen kokoonpanon muusikot kuuluvat kotimaisen jazzin kärkikaartiin. Yhtyeen nimi on peräisin karjalaisesta, hälyä ja meteliä tarkoittavasta sanasta.

     

    Vuoden kansanmusiikkilevy – Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja Freija: Liki

    Kansanmusiikki.fi -portaali ja Kansanmusiikki-lehti julkistavat seitsemättä kertaa Vuoden kansanmusiikkilevy -palkinnon. Vuoden kansanmusiikkilevy 2015 -palkinto jaetaan tasapistein kahdelle julkaisulle: Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja  Freija: Liki.

    Kihtinäjärvi Recorsin julkaisemalla Lakkautettu kylä -albumilla kuljetaan 1900-luvun alun Suistamon illatsuista tähän päivään. Levyllä Kivimäen luomat nykykarjalaiset sävellykset, sota-ajan suosikkisävelmät ja Ilja Kotikallion karjalankieliset arkistoäänitteet luovat ainutlaatuisen kuuntelukokemuksen. Musiikki ja arkistojen rahina vievät kuulijan matkalle sekä menneeseen että mielikuvituksen maailmaan.https://suistamo.wordpress.com/lakkautettu-kylä/

    10-vuotisjuhliaan viettävä Freija julkaisi uuden albumin ”Liki”. Yhtyeen kolmas levy jatkaa kansanlaulua ja iskelmää tyylikkäästi yhdistävällä linja ja tuo kuulolle niin päivitettyjä versioita ikivihreistä, kuin omia sävellyksiäkin. Uusi albumi on tunnelmaltaan edellistä valoisampi. Lauluissa on rohkaisevaa sanomaa, vaikka toki mukana on pari synkeämpää balladiakin. www.freija.fi