Kategoria: Järjestö

Suomen Nuorisoseurojen toinen varapuheenjohtaja, Hannu Harmaala, 30, on valittu mukaan valtion nuorisoneuvostoon. Neuvoston toimikausi alkoi 14.9. mutta tänään 26.10. on uuden kokoonpanon ensimmäinen kokous. Neuvoston kausi on nelivuotinen.

Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.

Nuorisolain mukaan neuvoston tehtävänä on käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin, tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan, antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista sekä seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.

– Valtion nuorisoneuvostolla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin seuraajana ja nuorisotyön ja -politiikan aitiopaikalla. On hienoa, että kulttuurinen nuorisotyö sekä nuorisoseuraliikkeen 142-vuotinen historia nuorisotyön parissa pääsee mukaan näin keskeiseen toimielimeen, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Saimme kuulla ja lukea viime perjantaina, miten hallitustunnustelut olivat tulleet Petteri Orpon johdolla loppuun. Juuri julkaistu hallitusohjelma on paksu ja yksityiskohtainen. Haluamme nyt nostaa esiin muutamia huomioita. 

Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan edistää kokonaisvaltaisesti

Hallitusohjelmaneuvottelijat ovat kuulleet toimialan ääntä, ja nostavat esiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen erittäin tärkeänä asiana. Yhtenä merkittävänä osana tässä nähdään harrastustoiminta.

Ohjelma nostaa esiin taide-ja kulttuuriharrastamisen merkityksen sekä harrastus- ja kerhotoiminnan kehittämisen kokonaisuutena, jonka osana Harrastamisen Suomen mallia myös tarkastellaan. Tämä on harrastuskentän moninaisuuden kannalta hyvä ja kannatettava asia, ja toivomme, että seuraavaksi mietitään huolella myös tämän kehittämistyön rahoitus. Olemme myös tyytyväisiä, että harrastusseteliehdotus etenee kokeiluun. 

Nuorten hyvinvointiasiat on myös keskitetty opetus-ja kulttuuriministeriöön, ja erillinen nuoriso-ja liikuntaministeri pystyy tekemään halutessaan paljon nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallisuus näkyy hallitusohjelmassa

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: ”Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä. Hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.”

Tämä kirjaus on kiitettävä ja toiveemme on, että kansallista ohjelmaa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kutsutaan toteuttamaan laaja joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Koulujen ja oppilaitosten lisäksi on järkevää hyödyntää jo olemassa olevia toimintamalleja, mitä vaikkapa nuorisoalalla on kehitetty niin järjestöissä kuin kuntaorganisaatioissa.

Ohjelma on lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen

Kulttuurialan keskeisiin epäkohtiin kuten freelancereiden työoloihin aiotaan puuttua, vaikka samaan aikaan työntekijöihin kohdentuvat heikennykset saattavat koskettaa myös kulttuurialaa. Kulttuurin saavutettavuutta halutaan kuitenkin parantaa ja lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksiin satsata erityisesti. Erityisen ilahduttavaa on myös kulttuurihyvinvoinnin näkyminen, sillä ohjelmaan on kirjattu, että ”hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.”

Monipuolista kulttuuriperintöä tulee ylläpitää

Kirjaus suomalaisen kulttuuriperinnön merkityksestä oli nostettu ohjelmassa näkyviin Osaava Suomi-luvun alla. Yksi näkyvä osa suomalaista kulttuuriperintöä ovat tuhannet seurantalot ympäri maatamme. Niiden ylläpitoon ja korjaamiseen Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta avustusten jaon, minkä tarkoituksena on säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä.

Määräraha avustuksiin on varattu vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Rahapelijärjestelmää uudistaessa tulee turvata kulttuurihistoriallisesti merkittävien seurantalojen korjausrahoitus, varsinkin kun yleinen talouden tilanne vaikuttaa suoraan talojen ylläpitoon ja rakennus- ja korjauskustannuksiin. Rakennetun kulttuuriperinnön lisäksi toimivat seurantalot mahdollistavat aineettoman kulttuuriperinnön ylläpitämisen sekä harrastamisen kymmenille tuhansille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Rahoitus herättää huolta

Ohjelma ei ole missään tapauksessa ongelmaton. Olemme nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tavoin huolissamme nuorisoalan rahoituksesta, sillä opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten leikkausten kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Toivomme, että hallitusohjelman kunnianhimoisille nuoriin kohdistuville tavoitteille löytyy myös rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi. 

Tämän lisäksi jopa 40% rahoitusleikkaus vapaalle sivistystyölle on näköalaton päätös, joka vaikuttaa pahimmassa tapauksessa matalan kynnyksen ja matalien kustannusten harrastustoimintaan merkittävästi. Varsinkin maaseudun kulttuuriharrastustarjonnassa vapaan sivistystyön merkitys lastenkulttuurin edistämiselle on kiistaton. Toivomme, että tätä linjausta vielä tarkastellaan uudemman kerran ja varmistetaan vapaalle sivistystyölle oikeudenmukainen rahoitusmalli. 

Hallitusohjelman loppupuolelta löytyy kappale, joka käsittelee paneeleita “Arvioidaan erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa.” Vahva ja välittävä Suomi syntyy dialogista ja yhteistyöstä. Suomen Nuorisoseurat ilmoittautuu olevansa käytettävissä kun asiantuntiuttamme halutaan käyttää hallituksen työn tueksi.

Lisätiedot

Annina Laaksonen
Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
puh. 040 726 7450 

Elina Weckström
Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Nuorisoseurat ry
puh. 050 306 5588

Nuorisoseurat tarjoavat laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua! 

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Kivilahden Nuorisoseurassa on kevään 2023 aikana kokeiltu Teräväpäät-toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea ikääntyvien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä yhteisöllisyyttä erityisesti pienissä paikallisyhteisöissä. Nuorisoseurojen käyttöön tulevaa mallia ovat tehneet opinnäytetyönään Tiina Turunen ja Tiina Aellig.

Teräväpäät-toimintamallissa keskeistä on ikääntyvien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kivilahdella toiminta aloitettiin yhteisellä ideapalaverilla, jossa osallistujat pääsivät suunnittelemaan kevään toimintaa. Palaverissa oli lähes taukoamaton puheensorina ja osallistujilla oli selkeä tahtotila yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen. Toimintaan mukaan tulemisen innostaminen tapahtui kuin itsestään osallistujien keskuudessa.

Suunnittelupalaverin pohjalta rakentuivat viikoittaiset torstain toiminnat. Toiminnoissa tarinoitiin, pelattiin lautapelejä, keskusteltiin energian säästämisestä, pohdittiin turvallisuutta sekä laulettiin yhdessä karaokea.

Jokaisen torstain yksi tärkeimmistä asioista oli kiireetön kohtaaminen toisten osallistujien kanssa. Ikääntyneet kokivat, että tapaamiset lisäsivät yhdessä olemista sekä toivat arkeen sisältöä, riemuisia nauruja ja mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon.

Tekemisen lomassa pidettiin yllä osallistujien innostamista toimintaan osallistumiseen sekä toiminnan tekemiseen. Olennaisinta oli osallistuminen yhteiseen toimintaan, yhteisöllisyyden edistäminen ja tukeminen sekä toimijuuden tukeminen yksilöiden omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden.

Toiminnan hiipuminen haasteena pienissä paikallisseuroissa

Nuorisoseurojen strategiassa on tuotu esiin tarve kehittää toimintoja eri ikäiset nuorisoseurojen jäsenet huomioiden. Kivilahden Nuorisoseuran kaltaisten pienten paikallisseurojen toiminnan tukeminen tai kenties jopa uudelleen toimintaan herättely on nähty tarpeelliseksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kivilahden Nuorisoseura on pieni paikallisyhteisö, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen on seuran jäsenten ikääntyminen. Ikääntymisen myötä toimintaa on koettu jopa vaikeaksi järjestää, sillä niin toiminnan järjestäminen kuin siihen osallistuminen vaativat yksilöiltä voimavaroja sekä toimintakykyä. Matalan kynnyksen toiminnalle on kuitenkin selkeää tarvetta, sillä syrjäytyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat puhututtaneet paljon viime vuosien aikana.

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus lähtivät toiminnan myötä kasvuun

Teräväpäät-toiminnan myötä Kivilahdella on nähtävissä selkeä muutos yhteisöllisyydessä. Yhdessä toimiminen on vahvempaa kuin koskaan ja yhteisesti tehtyjen toimien on koettu edistävän yhteisön hyvinvointia. Osallisuuden edistyminen näkyy yksilöiden innostuksena lähteä mukaan erilaisiin toimintoihin, yksilöiden kokeman hyvinvoinnin kasvuna sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisenä.

Kevään aikana on myös alkanut näkyä toimijuuden kasvua. Yksilöiden oma innostus tekemiseen on noussut, aloitteita toiminnalle tehdään vapaammin ja omaa tietoa ja taitoa tarjotaan helpommin yhteisön käyttöön. Tulevan syksyn osalta toimintojen suunnittelua on jo tehty keskustelujen lomassa ja toiminta tulee todennäköisesti jatkumaan syksyllä Kivilahdessa. Lisäksi alueellinen yhteistyö naapurikylän kanssa on lähtenyt kasvuun, mikä osaltaan laajentaa yhteisöllisyyden tunnetta pienillä maaseutukylillä.

Teräväpäät-toimintamalli on Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurojen vapaassa käytössä. Toimintamalli löytyy jäsenseurojen Työkalupakista.

Teksti: Tiina Turunen