Kategoria: Järjestö

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.

    Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.

    Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

    Kuvassa Kainaston Nuorisoseuran seurantalo Onnela Kauhajoelta.

  • Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström

    Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

    Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

    ”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

    Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

    Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

    Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

    Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

    Kuva: Jussi Salmi   

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

    Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

    Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.

    Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:

    • Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
    • Lakkautetun toiminimen uudelleenkäynnistys 15 %:n alennus ensimmäiseltä tilikaudelta. Toiminimen käynnistämisessä autetaan veloituksetta.
    • Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.

    Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:

    • sähköinen kirjanpito
    • tilinpäätös
    • viranomaisilmoitukset
    • veroilmoitukset ja veroneuvonta
    • konsultointi ja paniikkipuhelut
    • kustannuspaikkaraportointi
    • tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
    • palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
    • Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus

    Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.

    Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.

    Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.

    Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.

    Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.

    Lisätietoa:
    Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy
    puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi

  • Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

    Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

    Seurantalojen energia-avustuksen haku on nyt avattu. Avustusta voi hakea 6.3.–11.4.2023. Hakuaika päättyy tiistaina 11.4.2023 klo 16.00. 

    Hakemiseen liittyvät lisätiedot ja ohjeistukset löytyvät Suomen Kotiseutuliiton sivuilta: Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto

    Avustushakemus tehdään Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä järjestelmässä. Hae tunnukset hyvissä ajoin. Tunnuksia luodaan arkisin Kotiseutuliiton toimiston aukioloaikoina. 
    HUOM! Tätä hakua varten tarvitaan uudet tunnukset. Seurantalojen korjausavustusten tunnuksia ei voi käyttää.

    Hakulomakkeen täyttöohjeet löytyvät Kotiseutuliiton sivuilta.

    Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

    Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä. 

  • Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

    Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

    ”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

    Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

    ”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

    Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

    Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

    Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy

    Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy

    Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.

  • Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

    Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).

    Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.

    Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi

    Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat

  • Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.

    “Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä.  Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista. 

    Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.

    Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten. 

    Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen. 

    Paluumuuttajan käsikirjoitus 

    Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni

    Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.

    Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta? 

    “Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”  

    Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.  

    Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.

    Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä 

    Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.   

    ”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.” 

    Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin? 

    “Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen. 

    Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. 

    Teksti Pasi Saarinen 

    Kuvat Leena Aijasaho

  • Nuorisoseurojen uusi kotisivupalvelu käyttöön

    Suomen Nuorisoseurat on solminut yhteistyösopimuksen nuorisoseurojen kotisivupalveluista Yhdistysavaimen kanssa. Yhdistysavain on yhdistyksille suunniteltu helppokäyttöinen kotisivupalvelu, jota käyttää jo tuhannet suomalaiset yhdistykset ja seurat. Yhdistysavain ja Suomen Nuorisoseurat ry haluavat yhteistyössä tarjota liiton jäsenyhdistyksille edullisesti aidosti helppokäyttöiset työkalut kotisivujen ylläpitoon. 

    Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä nuorisoseurat saavat:

    • 20 % alennus kaikista Yhdistysavaimen maksullisista versioista

    • valmiin Nuorisoseuroille suunnitellun ulkoasupohjan

    • veloituksetta käyttöön nuorisoseurat.fi-verkkotunnuspäätteen (sivuston osoite muotoa jotakin.nuorisoseurat.fi)

    – voit ottaa käyttöön myös kokonaan oman verkkotunnuksen Start-versiosta alkaen

    Yhdistysavainta voit kokeilla ilmaiseksi ja sitoumuksetta täyttämällä vain lomakkeen osoitteessa: https://www.yhdistysavain.fi/liitot/nuorisoseurat/

    Jos Yhdistysavaimesta herää jotakin kysyttävää, voit aina olla yhteydessä Yhdistysavaimen asiakaspalveluun sähköpostitse asiakaspalvelu@yhdistysavain.fi tai chatissa osoitteessa www.yhdistysavain.fi.

    Torstaina 9.2. klo 17-19 pidettävässä maksuttomassa etäkoulutuksessa esitellään Nuorisoseuroille suunnattu tarjous, uudistetun Yhdistysavain-kotisivutyökalun käyttöönotto ja perusominaisuudet. Koulutus on avoin kaikille Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksille.

    Koulutus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.

    Osallistu koulutukseen 9.2. tästä linkistä.

  • Jäsenmaksu takaa vankat jäsenedut nuorisoseurajärjestössä

    Jäsenmaksu takaa vankat jäsenedut nuorisoseurajärjestössä

    Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous hyväksyi 28.11. kokouksessaan viiden euron korotuksen per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Vastaesityksiä hallituksen esitykselle korotuksesta ei tullut. Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa.

    Jäseneduilla vauhtia toimintaan

    Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat: 

    Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:  

    • Scandic-hotellit: Jäsenetuna -10 % päivän hinnasta.  
    • TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.  
    • Vierumäki: Majoituksesta -10 %  
    • Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille 
    • Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti -10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.  
    • Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa. ​ 
    • Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.  

    Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan pikimmiten.

    Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja. 

    Vuoden 2023 alusta alkaen jokaiselle nuorisoseuralaiselle lähetetään henkilökohtainen kirje järjestöstä, jossa on järjestöuutisten lisäksi ajankohtaista tietoa jäseneduista. Nuorisoseuroille suunnattuja ajankohtaisuutisia voi seurata Seuraposti-uutiskirjeistä, joita julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa.

    Jäsenmaksu vahvistaa kaikkia nuorisoseuroja

    Jäsenmaksun peruste on kattavien jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen.  ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450